Lupailin ykkösosassa, että jatkan "siitä, mistä niitä lähteitä sitten löytää ja miten niitä käytetään (lähinnä oman aiheeni näkökulmasta)". Tässä se siis tulee: lähteiden löytämisen ja käytön alkeet. Sen enempää en osaa vielä tarjota, koska olen itsekin vielä niin n00b ja pihalla, mutta ehkä tästä voi jollekulle olla jotain hyötyä.
Lähdetään vaikka siitä helpoimmasta liikkeelle, eli tutkimuskirjallisuudesta. Jos ja kun on keksinyt tutkimusaiheensa, siitä on hyvä jatkaa materiaalin metsästykseen. Google Scholar on aiheesta riippuen usein kullanarvoinen, mutta välillä yhtä tyhjän kanssa. Omasta graduaiheestani en löydä sieltä oikeastaan mitään järin käyttökelpoista, mutta sitten taas esimerkiksi sosiaalipolitiikan juttuja varten paljonkin. Toinen vaihtoehto on Nelli-portaali, mutta aivan rehellisesti sanottuna en ole koskaan ymmärtänyt, miten sillä löytää mitään. VPN-yhteys oppilaitoksen verkkoon on kuitenkin tarpeen molemmissa tapauksissa, koska muuten artikkeleita ei välttämättä pääse lukemaan.
Jos internets ei tuota tulosta aineistorintamalla, kannattaa tarttua vanhanaikaiseen keinoon ja ottaa kirja kauniiseen käteen. Etsi siis käsiisi tutkimus aiheestasi ja lukemisen lisäksi kurkkaa sen lähdeluetteloa. Sieltä löytyy arvokkaita vinkkejä siitä, mitä muuta tutkimusta aiheesta on tehty. Siitä vaan sitten tutkimuskirjallisuutta haalimaan!
Muiden tutkimusten lähdeluettelosta voi saada myös vihiä, mitä kaikkea aineistoa juuri tämän aihepiirin tutkimusta varten voi käyttää. Oma tutkimusaiheeni on sosiaalipolitiikka ja sosiaaliturvalait, joten alkuperäisaineisto koostuu ennen muuta julkisista asiakirjoista: valtiopäiväasiakirjoista, komiteamietinnöistä ym. ja näitähän riittää moneen lähtöön. Ja ne on kaikki ripoteltu vähän eri paikkoihin. Eikä niiden käyttöön taida olla mitään selkeää opasta. Kerronpa siis, mitä olen itse mutkan, tuskan ja hämmennyksen kautta saanut selville.
Valtiopäivien asiakirjoja löytyy Helsingissä eduskunnan kirjastosta/arkistosta (muuton ajan kansallisarkistossa) ja kansalliskirjastosta. Valtiopäiväasiakirjat jaetaan kolmeen ryhmään ja kustakin painetaan omat opukset: pöytäkirjat, asiakirjat ja liitteet, jotka kukin on jaettu useaan osaan. Pöytäkirjojen viimeisen osan takaa löytyy asialuettelo, josta selviää miten jotain tiettyä asiaa on sen vuoden valtiopäivillä käsitelty. Vähän edempää, ennen valiokuntien toiminnan luetteloa, löytyy lyhenneopas. Tämän löysin itse vasta männäviikolla, tähän saakka olin vain arvaillut mitä lyhenteet tarkoittavat, mutta onneksi oli mennyt kutakuinkin oikein.
Olennaisimmat lyhenteet ovat:
Pp = pantu pöydälle
1./2./3. K = 1./2./3. käsittely (tai keskustelu), A.K. = ainut käsittely
Hall. es., Lak.al., rah.al., toiv.al. = hallituksen esitys, lakialoite, raha-asia-aloite, toivomusaloite (nyk. toimenpidealoite)
Läh. Työv:aan/Vv:aan/Suurv:aan jne. = lähetetty työväenasiainvaliokuntaan/valtiovarainvaliokuntaan/suurvaliokuntaan jne.
A.I/II/III jne., Liitteet IX = asiakirja löytyy asiakirjojen I/II/III jne. osasta tai liitteiden IX osasta
Nykyisen lainsäädäntöprosessin kulun voi kurkata täältä, kaikessa lyhykäisyydessään aiemmin homma on tainnut mennä seuraavasti: 1) lakiehdotus (hallituksen esitys tai lakialoite) esitellään eduskunnalle 2) ehdotus lähetetään sille valiokunnalle, jolle asia kuuluu, tarvittaessa valiokunta pyytää lausuntoa myös toiselta valiokunnalta (esim. valtiovarainvaliokunnalta tai perustuslakivaliokunnalta) 3) valiokunnan mietintö käsitellään eduskunnassa 4) asia lähetetään tarvittaessa suurelle valiokunnalle 5) suuren valiokunnan mietintö käsitellään 4/6) laki hyväksytään tai hylätään 5/7) äänestetään lepäämään jättämisestä. Tämän olen nyt siis päätellyt vain noita asiakirjoja selaamalla, joten jos tässä on joku virhe, kertokaa! Olen siis ymmärtänyt, että suureen valiokuntaan lähetettiin asioita, joista ei ollut tarpeeksi suurta yhteisymmärrystä, eli aika monia asioita. Käsittelyjäkin siis saattoi olla kolme nykyisen kahden sijaan. Myös lepäämäänjättämismenettely oli erilainen aiemmin, ja lain saattoi äänestää lepäämään vaalien yli nykyistä helpommin, mikä oli hyvä jarrutuskeino. Lisäksi tietysti nykyiseen tapaan asia raukeaa, jos ei sitä ehditä vaalikauden aikana käsitellä loppuun.
Pöytäkirjojen asialuettelosta (leikitään vaikka vuotta 1936) saattaa siis löytyä tämäntyyppinen litania (keksin tämän nyt ihan päästäni, koska ei nyt ole käsillä autenttista ritirimpsua, voisin päivittää tämän myöhemmin aidolla tekstinpätkällä): "Kansanvakuutus: Hall. es. n:o 26, ilm. Edk:lle 220. Läh. Kansanv:aan 300. Pp. 325. 1.K. 330. Läh. Suurv:aan. 350. 2.K. 562. 3.K. 786 A.I." Suomeksi tämä siis tarkoittaa, että hallitus on ilmoittanut eduskunnalle esityksen kansanvakuutuslaiksi (HE 26/1936) ja tästä löytyy merkintä pöytäkirjojen sivulla 220. Asia lähetetään kansanvakuutusvaliokuntaan sivulla 300. Asia on pantu pöydälle seuraavaan/johonkin toiseen istuntoon saakka sivulla 325. Ensimmäinen käsittely alkaa sivulla 330 jne. jne. ja lopuksi kerrotaan, että hallituksen esitys löytyy asiakirjojen ensimmäisestä osasta.
Asialuettelossa opastetaan myös oikeaan paikkaan, jos sattuu etsimään väärällä sanalla tai asiaa on käsitelty jonkun toisen asian yhteydessä, eli esim."Kansaneläke: – Ks. Kansanvakuutus". Ajoittain sieltä nousee esille myös tahattoman koomisia löydöksiä, tässä ote vuoden 1936 asialistasta: "Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus: – Ks. Väkijuomat". Suomalainen sosiaalipolitiikka on hieno asia.
Asiakirjoista löytyvät siis hallitusten esitykset ja valiokuntien mietinnöt. Liitteistä puolestaan löytyvät kansanedustajien/eduskuntaryhmien aloitteet, eli laki-, toivomus- ja raha-asia-aloitteet. Pöytäkirjoista löytyvät eduskuntakeskustelut ja ylipäätään kaikki täysistuntojen pöytäkirjat.
Jostain syystä valtiopäivien asiakirjoissa ei ole luetteloa kansanedustajista eduskuntaryhmittäin, eikä puoluekantaa mainita missään yhteydessä (tai jos mainitaan, minullekin saa vinkata tästä tiedosta!), mikä tekee välillä keskustelujen seuraamisesta hankalaa. Eduskunnalla kuitenkin on verkossa edustajamatrikkeli, jonka avulla seuraaminen on vähän helpompaa (mutta vaatii tietysti internetyhteyden).
Mikäli halajat valiokunnista muutakin tietoa kuin vain mietintöjä, ei valtiopäivien asiakirjoista ole enää iloa, vaan sinun tulee kääntyä eduskunnan arkiston puoleen. Sieltä löytyvät itse mietintöjen lisäksi myös valiokuntien pöytäkirjat ja muu aineisto. Eduskunnan arkistosta löytyvät myös komiteoiden mietinnöt. Vaan jotta asia ei olisi liian yksinkertaista, komiteoiden pöytäkirjoja ei kuitenkaan eduskunnan arkistossa ole, vaan niitä löytyy useammassa paikassa. Osa komiteoiden aineistosta on kansallisarkistossa ja osaa säilytetään ao. ministeriössä.
Eduskuntaryhmien aineistot eivät ole julkishallinnon aineistoa, vaan puolueiden omaa. Eduskuntaryhmien pöytäkirjat ym. löytyvät siis kunkin puolueen arkisoista. Erilaisia ohjelmia kuitenkin onneksi löytyy ihan verkosta ja vieläpä todella helposti, nimittäin POHTIVA-tietokannasta. Edes joku asia on tehty helpoksi!
Tässä taisi olla suunnilleen kaikki, mitä olen toistaiseksi saanut selville. Toivottavasti säästän joltakulta edes vähän pähkäilyä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti