Näytetään tekstit, joissa on tunniste työväenvakuutus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työväenvakuutus. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. joulukuuta 2012

Mitä tuli tehtyä?

Niin, tuli vielä mieleen että voisinhan tietty laittaa sanasen siitä, mitä sain lopulta aikaseksi. Aihepiiri kyllä lienee useimmista ihmisistä vain ja ainoastaan puuduttava, mutta jos jotakuta kiinnostaa, kas tässä työni tiivistelmä.

Sosiaalivakuutus politiikan näyttämönä. Sosiaalidemokraattien ja maalaisliiton ristiriidat sosiaalivakuutuksen synnyssä ja kehityksessä 1927–1964.

Sosiaalivakuutusta on tutkittu Suomessa esimerkiksi yksittäisten sosiaalivakuutusten muotojen tai yksittäisten toimijoiden näkökulmasta. Monet tutkijat ovat panneet merkille, miten maaseutuväestön ja kaupunkilaisten palkansaajien usein vastakkaisia intressejä on soviteltu toisiinsa, jolloin myös SDP ja maalaisliitto ovat toistuvasti olleet eri puolilla. Tutkimusta tästä näkökulmasta ei kuitenkaan ole tehty.

Tässä tutkielmassa on tutkittu, miten SDP:n ja maalaisliiton ristiriidat ovat vaikuttaneet sosiaalivakuutuksen syntyyn ja kehitykseen. Tutkittaviksi sosiaalivakuutuksen muodoiksi on valittu sairausvakuutus sekä eläkevakuutus (kansaneläke ja työeläke), sillä ne ovat usein olleet kilpailevia sosiaalivakuutuksen muotoja. Tutkimus ajoittuu aikavälille 1927–1964.

Tärkeimmät lähteet koostuvat SDP:n ja maalaisliiton eduskuntaryhmien pöytäkirjoista ja ohjelmista, eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoista sekä eduskunnan valiokuntien pöytäkirjoista ja mietinnöistä. Lisäksi lähteinä on käytetty komiteanmietintöjä ja runsaasti tutkimuskirjallisuutta. Tutkimuksen menetelmänä on käytetty kausaalista narratiivia ja polkuriippuvuutta. Niiden avulla on pyritty paljastamaan puolueiden toimintaa ja valintoja selittäviä tekijöitä tuomalla esille syy-seuraussuhteita ja kontekstia.

SDP:n vuoden 1927 esitystä sairausvakuutuslaiksi on tutkittu verrattain vähän – vielä harvemmin sen yhteydessä on käsitelty maalaisliiton vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuslakiesitystä vuodelta 1928. Maalaisliiton esitys oli kuitenkin selkeä vastaesitys sairausvakuutuslaille, minkä lisäksi se kytkeytyy myös virkamiesten eläkekysymykseen. Loppujen lopuksi osin kilpailuasetelmasta johtuen kumpikaan laeista ei toteutunut.

Vuoden 1937 kansaneläkelakia on kuvattu kompromissiratkaisuksi, mikä pitää pitkälti paikkansa. Asia oli kuitenkin huomattavasti ongelmallisempi maalaisliitolle kuin SDP:lle, vaikka usein painotetaan sosiaalidemokraattien vastahakoisuutta. Tosiasiassa vaa’ankieliasemassa oli maalaisliitto, sillä se empi viime hetkiin saakka, vastustaako vai kannattaako se lakia.

Vuoden 1956 kansaneläkeuudistusta on usein kutsuttu maalaisliiton ”tasaetukaappaukseksi” ja vastaavasti vuoden 1961 työeläkelakia SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen vastaiskuksi. Kansaneläkeuudistus oli kuitenkin syksyllä 1955 vähällä saada hyvin erilaisen kehityssuunnan. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, mikä yhdessä yhteiskunnallisen myllerryksen kanssa johti lopulta siihen, että kansaneläkeuudistus toteutui sekä SDP:n että maalaisliiton kannalta epätyydyttävällä tavalla. Kyse ei siis ollut maalaisliiton voitosta tai kaappauksesta. Tämän valossa myös työeläkkeen revanssiluonne on kyseenalainen. Työeläkkeessä oli kyse paitsi työmarkkinajärjestöjen lähentymisestä, myös maalaisliittolaisen vähemmistöhallituksen ahtaasta liikkumavarasta. Työeläkelaki herätti sangen vähän keskustelua, ja kun lyhytaikaisissa työsuhteissa työskenteleville luvattiin säätää oma eläkelaki, ei maalaisliitto edes yrittänyt vastustaa työeläkelakia.

Vuoden 1963 sairausvakuutuslakia sen sijaan voidaan hyvin perustein nimittää maalaisliiton revanssiksi. Vaalikauden 1958–1962 aikana vasemmistoenemmistöinen eduskunta oli toistuvasti kävellyt sen yli. Vuoden 1962 ennenaikaiset vaalit kuitenkin vaikuttivat sekä poliittisiin voimasuhteisiin että sairausvakuutuksen kohtaloon. Maalaisliitto sai lykättyä lain käsittelyä yli vaalien, jolloin se oli viimein asemassa vaikuttaa ratkaisevasti lain muotoon. Sairausvakuutuslaki toteutuikin pitkälti maalaisliiton suunnitelmien mukaisena.

Suomen sosiaalivakuutus muovautui omanlaisekseen sosiaalidemokraattien ja maalaisliiton välistä jyrkkienkin ristiriitojen sovittelun ja intressien yhteensovituksen myötä. Pahimmillaan ristiriidat estivät vakuutuksen synnyn kokonaan, parhaimmillaan ne johtivat viimein 1960-luvulla erittäin kattavaan sosiaaliturvaan.

Avainsanat: SDP, maalaisliitto, sosiaalivakuutus, sairausvakuutus, kansaneläke, työeläke, poliittinen historia, sosiaalipolitiikka

lauantai 4. helmikuuta 2012

Kuka ja mitä?

Jonkinmoinen pieni esittelykin varmaan on paikallaan, jotta mahdollisille lukijoille hieman aukeaa, mistä ja kenestä on kysymys.

Olen siis Sohvi 27 v. ja opiskelen poliittista historiaa Helsingin yliopistolla, kunnioitettavat (köh) viisi vuotta jo takana ja kuudes meneillään. [Hyi miten muumiolta kuulostan... mutta onneksi vaan kuulostan.] Olisi siis ihan kiva valmistua tässä jossain vaiheessa – kovana aikomuksena onkin saada gradu valmiiksi kesään mennessä tai ihan viimeistään heinäkuun loppuun mennessä, koska siinä vaiheessa loppuu opintotuki. Tämä saattaa kuulostaa hieman suuruudenhullulta tavoitteelta, sillä olen teoriassa ryhtynyt projektiin vuodenvaihteessa. Kuitenkin kuten edellisessä postauksessa mainitsin, graduni on laajennus (jo valmiiksi laajasta) kandista, eli aikataulu on kyllä ihan realistinen. Sillä edellytyksellä tosin, että esim. edistäisin projektia jotenkin...

Jos poliittinen historia ei kuulostanut tarpeeksi puuduttavalta, sosiaali- ja puoluepolitiikan ymppääminen siihen varmaan viimeistään karkottaa useimpien loputkin mielenkiinnon rippeet. Mutta itse tykkään ja tällä mennään. Graduni aiheena on siis lyhyesti ilmaistuna poliittisten ristiriitojen vaikutus sosiaalivakuutuksen syntyyn Suomessa. Työnimenä on toistaiseksi Sosiaalivakuutus politiikan taisteluareenana tai jotain muuta yhtä raflaavaa (en jaksa tarkistaa :D). Mulla on näemmä jonkinasteinen mieltymys teatraalisiin otsikoihin, kandini olin otsikoinut Tuskien taival – suomalaisen sairausvakuutusjärjestelmän synty...

Gradussani on muutama yhteen nivoutuva kiintopiste: yhtäältä SDP:n ja Maalaisliiton + ML:n kommunistiliittolaisten välinen vuosikymmenestä toiseen jatkuva nokkapokka, toisaalta (SDP:n ajama) sairausvakuutus versus (ML:n ajama) kansaneläke, missä näkyy myös taisto työväenvakuutuksen (SDP) ja kansanvakuutuksen (ML) välillä. Sekä sairausvakuutusta että kansaneläkettä yritettiin kutakuinkin samaan aikaan runnoa läpi, joten nämä kaksi sosiaalivakuutuksen muotoa olivat jatkuvasti kilpailijoita – ja kansaneläke veti joka kerta pidemmän korren. Tärkeimmät vuosikymmenet molempien osalta (syntyvaiheiden/vakiintumisen kannalta) olivat 1920–30-luvut ja 1950–60-luvut, joten niihin gradunikin keskittyy.

Idea graduun kumpusi kandistani, jossa tutkin, miksi sairausvakuutuslain voimaan saattaminen kesti Suomessa niin kauan. Ensimmäinen hallituksen esitys laiksi annettiin vuonna 1927, komiteoissa sitä oli suositeltu jo kauan sitä ennen, mutta silti saatiin odottaa vuoteen 1964 asti, ennen kuin ensimmäinen sairausvakuutuslaki viimein astui voimaan. Tällä saavutuksella Suomi pokkasikin sitten Euroopassa jumbosijan. Perehtyessäni asiaan vähän enemmän huomasin, että kehityskulkuun olivat vaikuttaneet monenlaiset seikat – käytännön seikoista (esim. lääkäreiden ja sairaaloiden vähyys) raakaan poliittiseen peliin.

Poliittisen historian opinnäytetyön kannalta tuo poliittinen aspekti oli tietty kaikkein hedelmällisin, ja onneksi myös mua itseäni kiinnostavin, joten lähdin sitten sitä tutkimaan.

"Lähdin"... Kuulostaa siltä kuin homma olisi ollut selvä kuin pläkki [mikähän on "pläkki"? pitääpä ottaa selvää] alusta alkaen. Voin kuitenkin paljastaa, että vaikka aihepiiri ja suuret linjat olivat aika helpot hahmottaa ja määritellä, aivoparkani joutuivat pitkään ruksuttamaan ja prosessoimaan, että saivat muodostettua tutkimuskysymyksen. Se on niinkin monimutkainen kuin "Miten [SDP:n ja Maalaisliiton] poliittiset ristiriidat ovat vaikuttaneet sosiaalivakuutuksen syntyvaiheisiin?" Että siinä teille monen kuukauden ajatustyön tulos. Aina ei todellakaan mee niinku Strömsössä, mutta ei se onneksi yleensä kauheasti haittaa.